EU-maiden
sisäministerit eivät päässeet sopuun 16. kesäkuuta järjestetyssä
kokouksessa. Siinä keskusteltiin Kreikan ja Italian auttamisesta, koska
nämä kaksi maata joutuvat vastaanottamaan suurimman osan Lähi-idästä ja
Afrikasta saapuvista siirtolaisista.
Ainoastaan viimeisten kuuden kuukauden aikana Eurooppaan on saapunut noin 100 tuhatta laitonta siirtolaista, joista suurin osa Kreikkaan ja Italiaan. Arvioidaan, että kesällä, kun Välimeri on rauhoittunut, siirtolaisten määrä kasvaa entisestään.
Aiemmin EU:n johto ehdotti kiintiöitä eli sitä että vastuu 40 000 siirtolaisesta jaettaisiin tasaisesti kaikkien 28 EU-maan välillä vähentämään taloudellisista ongelmista kärsiviin Ateenaan ja Roomaan kohdistuvaa painetta. Luxemburgissa 16. kesäkuuta järjestetyssä sisäministereiden tapaamisessa selvisi kuitenkin, että vain 10 maata olisi valmiita auttamaan, mutta nekin vain tietyin ehdoin.
Luxemburgissa käyty keskustelu näytti, että Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat eri mieltä siirtolaisten tilanteesta ja Euroopan komission ehdottamista kiintiöistä kuin Länsi-Euroopan maat.
Puola vastustaa siirtolaisten vastaanottoa. EU:n mielestä sen täytyy ottaa vastaan 2500 ihmistä. Puola haluaa kuitenkin itse päättää siirtolaisten määrästä.
Myös Slovakia vastustaa kiintiöitä. "Hyväksymällä Euroopan komission ehdottamat kiintiöt me solmisimme itse asiassa sopimuksen niiden kanssa, jotka järjestävät siirtolaisten laittomia kuljetuksia Eurooppaan", Slovakian sisäministeri Robert Kaliňák sanoi tapaamisessa toimittajien kanssa Bratislavassa.
Niin suuren pakolaismäärän vastaanottaminen uhkaa Euroopan sosiaalisia järjestelmiä, Tshekin pääministeri Bohuslav Sobotka sanoi toimittajien haastattelemana. "Kiintiöt eivät ole oikea ratkaisu vaan tarvitaan tiukkaa valvontaa rajoilla. Tshekki vastustaa kiintiöitä".
Unkarikin vastustaa kolmannen maailman maista tulevien siirtolaisten jakamista ja aikoo tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa yrittäen luopua EU:n painostuksella käyttöön otetuista menetelmistä.
Viron parlamentti vahvisti perjantaina maan vastustavan Euroopan komission ehdottamia siirtolaiskiintiöitä. Viron mielestä ehdotusta on mahdotonta hyväksyä, mutta maa ottaisi vapaaehtoisesti vastaan rajatun määrän pakolaisia suhteessa väkilukuunsa ja osuuteensa EU:n taloudesta.
Pakkosolidaarisuutta vastustavat myös Bulgaria, Romania, Baltian maat ja Espanja. Itävaltakin on ilmaissut tyytymättömyytensä Euroopan komission ehdotukseen.
Euroopan komissio ehdottaa, että kiintiöstä tulisi velvollisuus. Ajatuksen täytyy kuitenkin vielä saada Euroopan unionin neuvostoon kuuluvien maiden hyväksyntä. Ehdotus hyväksytään, jos sitä tukee enemmistö maista, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä. Riittävätkö vastustavien äänet kaatamaan ehdotuksen lopullisessa äänestyksessä, joka tapahtuu kuluvan kuukauden lopussa Brysselissä järjestettävässä huippukokouksessa?
Ainoastaan viimeisten kuuden kuukauden aikana Eurooppaan on saapunut noin 100 tuhatta laitonta siirtolaista, joista suurin osa Kreikkaan ja Italiaan. Arvioidaan, että kesällä, kun Välimeri on rauhoittunut, siirtolaisten määrä kasvaa entisestään.
Aiemmin EU:n johto ehdotti kiintiöitä eli sitä että vastuu 40 000 siirtolaisesta jaettaisiin tasaisesti kaikkien 28 EU-maan välillä vähentämään taloudellisista ongelmista kärsiviin Ateenaan ja Roomaan kohdistuvaa painetta. Luxemburgissa 16. kesäkuuta järjestetyssä sisäministereiden tapaamisessa selvisi kuitenkin, että vain 10 maata olisi valmiita auttamaan, mutta nekin vain tietyin ehdoin.
Luxemburgissa käyty keskustelu näytti, että Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat eri mieltä siirtolaisten tilanteesta ja Euroopan komission ehdottamista kiintiöistä kuin Länsi-Euroopan maat.
Puola vastustaa siirtolaisten vastaanottoa. EU:n mielestä sen täytyy ottaa vastaan 2500 ihmistä. Puola haluaa kuitenkin itse päättää siirtolaisten määrästä.
Myös Slovakia vastustaa kiintiöitä. "Hyväksymällä Euroopan komission ehdottamat kiintiöt me solmisimme itse asiassa sopimuksen niiden kanssa, jotka järjestävät siirtolaisten laittomia kuljetuksia Eurooppaan", Slovakian sisäministeri Robert Kaliňák sanoi tapaamisessa toimittajien kanssa Bratislavassa.
Niin suuren pakolaismäärän vastaanottaminen uhkaa Euroopan sosiaalisia järjestelmiä, Tshekin pääministeri Bohuslav Sobotka sanoi toimittajien haastattelemana. "Kiintiöt eivät ole oikea ratkaisu vaan tarvitaan tiukkaa valvontaa rajoilla. Tshekki vastustaa kiintiöitä".
Unkarikin vastustaa kolmannen maailman maista tulevien siirtolaisten jakamista ja aikoo tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa yrittäen luopua EU:n painostuksella käyttöön otetuista menetelmistä.
Viron parlamentti vahvisti perjantaina maan vastustavan Euroopan komission ehdottamia siirtolaiskiintiöitä. Viron mielestä ehdotusta on mahdotonta hyväksyä, mutta maa ottaisi vapaaehtoisesti vastaan rajatun määrän pakolaisia suhteessa väkilukuunsa ja osuuteensa EU:n taloudesta.
Pakkosolidaarisuutta vastustavat myös Bulgaria, Romania, Baltian maat ja Espanja. Itävaltakin on ilmaissut tyytymättömyytensä Euroopan komission ehdotukseen.
Euroopan komissio ehdottaa, että kiintiöstä tulisi velvollisuus. Ajatuksen täytyy kuitenkin vielä saada Euroopan unionin neuvostoon kuuluvien maiden hyväksyntä. Ehdotus hyväksytään, jos sitä tukee enemmistö maista, joiden yhteenlaskettu väestö on vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä. Riittävätkö vastustavien äänet kaatamaan ehdotuksen lopullisessa äänestyksessä, joka tapahtuu kuluvan kuukauden lopussa Brysselissä järjestettävässä huippukokouksessa?
Kommentit
Lähetä kommentti