Miksi Suomi kannatta Arktisen alueen maiden keskinäissuhteita koskevien sääntöjen muuttamista, ja millaisia vaaroja liittyy nyt voimassa oleviin lakeihin?
Helmikuun
alussa Suomen pääministeri Timo Soini ilmoitti, että Arktisen alueella
yhteistyössä olevien maiden on korkea aika tarkastella kansainvälisen
oikeuden voimassa olevia sääntöjä.
Sputnikin haastattelemat asiantuntijat eivät pidä globaalia ilmaston lämpenemistä ainoana uhkana, jotka vaativat Arktista koskevan lainsäädännön muuttamista.
"Mahdollisesti tarvitsemme uutta sääntelyä esimerkiksi merenkulkua, kalastusta tai suojelualueita varten", hän ilmoitti.
Ministerin
mukaan Globaalin ilmaston lämpenemisen oloissa taloudellisen toiminnan
harjoittamisesta tulee Arktisen vesialueilla helpompaa ja halvempaa.
Ilmaston lämpeneminen Arktisen alueella ei merkitse ainoastaan
etupiirien uudelleenjakoa, vaan muodostaa myös uusia vakavia uhkia sen
luonnon suojelulle. Asiasta on useampaan otteeseen puhunut Venäjän
ympäristöministeri Sergei Donskoi.
"Arktisella seuraamukset voivat olla hyvin odottamattomia. Tämä
koskee ennen kaikkea kryosfääriä, eli aluetta, joka koostuu pääasiassa
lumesta ja jäästä. Alkaa ikiroudan sulaminen, mikä vaurioittaa arktisen
infrastruktuurin vakautta, ja voi lisätä vaarallisien ilmiöiden
esiintymistä, kuten kaasupäästöjä, joita Jamalin niemimaalla on jo
esiintynyt. Ilmaston lämpenemisen vuoksi onnettomuuksien mahdollisuus
kasvaa ikiroudan aluella", sanoi Donskoi RIA Novostin haastattelussa.
Sputnikin haastattelemat asiantuntijat eivät pidä globaalia ilmaston lämpenemistä ainoana uhkana, jotka vaativat Arktista koskevan lainsäädännön muuttamista.
"Erityisen vaarallisia voivat olla öljyvuodot
Venäjän ja Norjan välisellä raja-alueella Barentsinmerellä, joka tässä
suhteessa on vaarallisempi alue, kuin esimerkiksi Pohjoinen jäämeri,
joka on kylmempi ja siellä on ennemmän jäätä", kertoi Sputnikin
haastattelussa Oslon yliopiston, Skandinavian instituutin merioikeuden
professori Erik Røsæg.
Hänen mukaansa vuodon sattuessa öljy todennäköisesti ajelehtisi Venäjän rannikolle.
"Jos vuotoa ei onnistuta tukahduttamaan
nopeasti, niin siitä voivat joutua kärsimään rannikkoalueiden asukkaat,
kalastajat ja myös matkailijat. Vahinkoa tuotetaan myös kaloille, niiden
poikasille ja linnuille. Tässä tapauksesa eläimien kuolema voi olla
hidas ja kivulias. Muutamat kalalajit, kuten lohet voivat kadottaa
luonnollisen tiensä kutualueille, koska ne suunnistavat hajun mukaan, ja
mahdollinen öljyvuoto sotkee nämä hajujäljet", lisäsi Røsæg.
Hänen
mukaansa Venäjän ja Norjan, jotka 21 vuotta sitten solmivat sopimuksen
yhteistyöstä öljyvuotojen torjumisessa Barentsinmerellä, on sovittava
myös yhteistyöstä tämänkaltaisten onnettomuuksien seuraamusten
poistamisesta.
"Norjan lainsäädäntö on tässä mielessä vähemmän
täydellinen. Jotkut maat korvaavat niin sanotut "puhtaat
ympäristöhaitat", mutta Norja ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut
villieläinten kuolemasta tai muusta ympäristölle tuotetuista
vaurioista", selvitti professori. Hän muistutti, että Venäjällä
vahingonkorvausten laskemista varten on olemassa erityisiä kaavoja,
joita myös muut maat voisivat lainata.
Venäjän
Euroopan instituutin Pohjois-Euroopan osaston asiantuntija Valeri
Zhuravel kertoi Sputnikille, että Arktis on aina vaikeaa aluetta, ja
meidän on, ennen kuin aloitamme jakamaan tätä aluetta, opeteltava
suojelemaan sitä.
Hänen mielestään tätä varten tarvitaan Arktisen alueen maiden taloudellista ja ekologista yhteistyötä ja myös YK:n tukea.
"Toistaiseksi tilanne on äärimmäisen
monimutkainen. Esimerkiksi Kiina ja USA kannattavat Koillisväylän
kansainvälistämistä, samaan aikaan, kun Kanada ja Venäjä pitävät sitä
tarpeettomana. Lisäksi on alueelle on ilmestynyt uusia toimijoita.
Ristiriitojen ratkaisemista varten tarvitaan kansainvälistä asiakirjaa,
joka säännöstelee suhteita alueella", sanoi Zhuravel.
Kommentit
Lähetä kommentti