Siirry pääsisältöön

Venäjä ei halua sotaa, uskoo Minskin sopimukseen – Putinin ja Scholzin tapaaminen | TASS

15. helmikuuta, 20:01

Kahden johtajan ensimmäinen kasvokkain tapaaminen Scholzin virkaan astumisen jälkeen kesti hieman yli kolme tuntia ja sai molemmilta korkeat arvosanat


Kuvassa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz Mihail Klimentjev / Venäjän presidentin lehdistö- ja tiedotustoimisto / TASS

MOSKOVA, 15. helmikuuta. /TASS/. Venäjä ei halua sotaa ja siksi se esitti ehdotuksensa Euroopan turvallisuustakuista ja toivoo, että niiden keskeiset kohdat otetaan huomioon neuvotteluissa, Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi lehdistötilaisuudessa, joka seurasi keskustelujaan Saksan liittokansleri Olaf Scholzin kanssa. tiistaina.

Kahden johtajan ensimmäinen kasvokkain tapaaminen Scholzin virkaan astumisen jälkeen kesti hieman yli kolme tuntia ja sai molemmilta korkeat arvosanat: Venäjän presidentti pani merkille sen liike-elämän ilmapiirin, kun taas Saksan liittokansleri - ettei yksittäinen aihe. jätettiin pois. TASS kokosi keskeiset lausunnot neuvottelujen jälkeen.


Siitä, haluaako Venäjä sotaa

Putin korosti, että Venäjä ei halua sotaa. "Juuri tästä syystä esitämme ehdotuksia neuvotteluprosessista, jonka tulee johtaa sopimukseen tasavertaisen turvallisuuden takaamisesta kaikille valtioille, myös maallemme."

Hän kuitenkin toisti, että NATO aloitti tuolloin sodan Jugoslaviaa vastaan. "Se on hyvin surullinen esimerkki, mutta se on kova tosiasia." Scholzin huomautusten jälkeen, että liitto halusi silloin estää kansanmurhan, Venäjän presidentti totesi, että se, mitä Donbassissa nykyään tapahtuu, "on todellakin kansanmurhaa".

Vastauksena kysymykseen Moskovan jatkotoimista Ukrainan ympärillä olevassa tilanteessa presidentti sanoi, että he "seuraavat suunnitelmaa". Hän selitti, että suunnitelmaa muotoillaan perustuen "todelliseen tilanteeseen kentällä", joka ei riipu pelkästään Venäjästä.

Saksan liittokansleri toisti, että länsi on erittäin huolissaan Venäjän joukkojen kerääntymisestä Ukrainan rajojen lähelle, mutta ei kuitenkaan usko, että diplomaattiset voimavarat olisivat lopussa. "Nyt tässä pitäisi olla kyse päättäväisestä ja rohkeasta työstä tämän kriisin rauhanomaisen ratkaisemisen eteen."

Scholz sanoi myös, että joidenkin venäläisten joukkojen paluu pysyville asemilleen, jonka puolustusministeriö ilmoitti tänä aamuna, oli "hyvä merkki". "Toivomme, että tämä suuntaus jatkuu."


Neuvotteluja jatkettava

Putin vakuutti, että Moskova pyrkii ratkaisemaan turvallisuuskysymykset diplomaattisin keinoin ja on valmis keskustelemaan USA:n ja Naton vastauksiin sisältyvistä aloitteista, mutta vain yhdessä niiden kohtien kanssa, jotka ovat "ensisijaisia ​​ja ensiarvoisen tärkeitä" Venäjälle.

Presidentti totesi, että Venäjä on huolissaan siitä, että länsi saattaa perusteettomasti viivyttää neuvotteluja ja se aikoo estää tämän tapahtuman - kysymys takuista, ettei Ukraina liity Natoon, pitäisi ratkaista "nyt, juuri nyt".

Putinin mukaan Venäjä ei kuitenkaan ole tyytyväinen vakuutuksiin, ettei Kiova liity liittoon lähitulevaisuudessa. "He sanovat, se ei tapahdu huomenna. Milloin sitten? Ylihuomenna? Ja mitä se muuttaa meille historiallisessa perspektiivissä? Ei mitään."

Saksan liittokansleri toisti, että Naton itään laajentuminen ei ole asialistalla ja "kaikki tietävät tämän varmasti". Hän myönsi, että osapuolilla on eriäviä näkemyksiä turvallisuustakuista, mutta sanoi, että on jo hyvä, että länsi vastasi Venäjän ehdotuksiin, kun Venäjä löysi niistä "joitakin myönteisiä kohtia".


Minskin sopimukset

Kommentoidessaan valtionduuman puhetta Donetskin ja Luganskin kansantasavaltojen itsenäisyyden tunnustamisesta Putin totesi, että lainsäätäjät ovat "yleisen mielipiteen ohjaamia, <...> aistivat sen terävästi", kun taas valtaosa venäläisistä "tuntuu Donbassiin". asukkaat."

Hän kuitenkin lisäsi, että Minskin sopimusten kykyjä ei ole käytetty, vaikka Ukraina kieltäytyi noudattamasta niitä. "Toivomme todella, että molemmat kumppanimme ulkomailla ja Euroopassa, ennen kaikkea Saksa ja Ranska, vaikuttavat asianmukaisesti Kiovan nykyisiin viranomaisiin."

Scholzin mukaan kaikkien, myös Ukrainan ja Venäjän, tulisi noudattaa Minskin sopimuksia, kun taas Donetskin ja Luganskin itsenäisyyden tunnustaminen "olisi poliittinen katastrofi". Maanantaina Ukrainan presidentin Vladimir Zelenskin tapaamisen jälkeen liittokansleri totesi, että Kiova suunnittelee ottavan keskusteluun Donbassin erityisasemaa ja Minskin sopimusten mukaisia ​​kunnallisvaaleja koskevat lakiehdotukset.


Nord Stream 2

Putin toisti, että Nord Stream 2 on "puhtaasti kaupallinen hanke, <...> tässä ei ole poliittisia sävyjä". Kaasuputki on ollut käyttövalmis joulukuusta 2021 lähtien ja sen käynnistäminen riippuu vain sertifiointimenettelyjä suorittavasta Saksan viranomaisesta.

Presidentti toisti myös, että saksalaisten tulisi kiittää Saksan entistä liittokansleria Gerhard Schröderiä, joka tuki Nord Stream 1:n rakentamista, alhaisista kaasuhinnoista, joita tasavalta saa Venäjältä pitkäaikaisilla sopimuksilla. "Avatkoot Saksan kansalaiset lompakkonsa, katsokaa ja vastaamaan kysymykseen: ovatko he valmiita maksamaan 3-5 kertaa enemmän sähköstä, kaasusta ja lämmöstä. Ja jos he eivät halua tehdä niin, sanokoon "kiitos" herralle. . Schroeder, koska tämä on hänen työnsä tulos."

Scholz kuitenkin vältti kysymyksen siitä, vaikuttaisivatko lännen pakotteet Nord Stream 2:een, jos Venäjän "hyökkäys" Ukrainaan.


RT ja Deutsche Welle

Venäjän johtajan mukaan he keskustelivat RT:n toiminnasta Saksassa ja Deutsche Wellen toiminnasta Venäjällä. "En haluaisi mennä yksityiskohtiin nyt, jotta tilanne ei mutkistuisi, mutta sovimme, että mietimme, miten nämä asiat voidaan ratkaista." Vastauksena samaan kysymykseen Saksan liittokansleri toisti, että RT:n oli hankittava toimilupa lähetystoimintaan Saksassa, mitä se ei kansallisen sääntelyviranomaisen mielestä ollut tehnyt.

Molempien tiedotusvälineiden edustajilla oli kuitenkin mahdollisuus esittää kysymys Venäjän ja Saksan johtajille: ensimmäisen kysymyksen esitti Deutsche Wellen kirjeenvaihtaja ja viimeisen kysymyksen RT:n toimittaja.

Russia does not want any war, believes in Minsk Accords — Putin-Scholz meeting - Russian Politics & Diplomacy - TASS


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

USA:n johdon valtaisa piilopaikka "vuoren sisässä" paljastui

USA:n johdon valtaisa piilopaikka vuoren sisässä paljastui: Tänne ... https://www.verkkouutiset.fi/usan-johdon-valtaisa-piilopaikka-vuor... Translate this page May 20, 2017 -  USA:n  johdon  valtaisa piilopaikka vuoren sisässä paljastui: Tänne Donald  Trump  tulee, jos Pohjois-Korea hyökkää ... ”Raven Rockista”, joka on valtaisa, lähes 84 000 neliömetrin ”maanalainen Pentagon” – paikka, johon Yhdysvaltain hallinnon ja  armeijan  viranomaiset voivat mennä katastrofitilanteessa.

Kuuma peruna: Suomeen ydinaseita? R-12 Dvina vai jenkkiaseet?

Pystyisikö Suomi valmistamaan ydinaseen? Jos ei olisi olemassa minkäänlaisia rajoituksia tai Suomi ei olisi allekirjoittanut niitä? Jostain luin (muistaakseni joku tiedelehti) TKK tiedemiesten sanoneen että he pystyisivät valmistamaan suomelle ydinaseen 6 kuukaudessa jos materiaalit olisivat saatavilla. Mutta riittäisikö suomessa taitoa vaikkapa rakentaa tämmöinen R-12 Dvina tasoisen ydinaseen? http://fi.wikipedia.org/wiki/R-12_Dvina Riittääkö suomessa oikeasti taitoa rakentaa tuollaista R-12 Dvina tyyppistä asetta? jotenkin epäilen... ... (SNIP) ... Search Results Keskustelu - Ydinase Suomeen | Tekniikka ja energia | Tiede https://www.tiede.fi/keskustelu/12962/ketju/ydinase_suomeen Translate this page Mikä estää Suomea huipputekniikan maana olla tekemättä ydinasetta? Suomi tunnettuna sotaisana kansana saisi varmasti aikaan aikamoiset reaktiot maailmalla. Keskustelu - Suomen ydinase | Historia, kulttuurit ja yhteiskunta | Tiede https://www.tiede.fi/keskuste...

Kaasuntoimitukset EU:hun Azerbaidžanista kasvoivat 40 % vuonna 2022 - Euroopan komissaari | Interfax

BAKU. 3. helmikuuta (Interfax) - Euroopan unioni odottaa pitkäjänteistä energiayhteistyötä Azerbaidžanin kanssa, energiakomissaari Kadri Simson sanoi. Eteläisellä kaasukäytävällä on tärkeä rooli Euroopan energiavarmuuden ja vakaan kaasunsaannin varmistamisessa, ja EU haluaisi jatkaa tätä yhteistyötä, Simson sanoi yhteisessä lehdistötilaisuudessa Azerbaidžanin energiaministerin Parviz Shahbazovin kanssa perjantaina Bakussa. EU kohtasi vuonna 2022 energiakriisin, johon liittyi energian hintojen huomattava nousu Ukrainan kriisin alkaessa ja Venäjän kaasutoimitusten pysähtyessä, hän sanoi. Azerbaidžan tuli tuolloin EU:n apuun, Simson sanoi. "Azerbaidžan pystyi lisäämään kaasun toimitusta viime vuonna 40 prosenttia", hän sanoi. Osapuolet suunnittelevat kaksinkertaistavansa Azerbaidžanista EU:hun toimitettavan kaasun määrän 20 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2027 mennessä, Simson sanoi. "Neuvottelukunnan kokous osoitti kaikkien sidosryhmien vahvaa päättäväisyyttä saada tämä l...