Kapitalismin moraali teos: Näkymätön käsi
Ainutlaatuinen
 |
| Adam Smith https://fi.wikipedia.org/wiki/Adam_Smith |
Näkymätön käsi on taloustieteilijä Adam Smithin kehittämä metafora hänen teoretisoimastaan sosiaalisesta mekanismista, jonka mukaan vapailla markkinoillayksilöiden oman edun tavoittelu toimii samalla yhteisen edun hyväksi eli ihmiset toimivat ikään kuin yleistä etua ajavan "näkymättömän käden" ohjaamina. Smith esitteli käsitteen alun perin teoksessaan Moraalituntojen teoria (The Theory of Moral Sentiments) vuonna 1759, mutta sen on tullut tunnetuksi varsinaisesti hänen pääteoksestaan Kansojen varallisuus, jossa itse sana tosin mainitaan vain kerran.
Näkymättömän käden mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin tuote on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa hyödykkeen ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat.
Vastaavanlaisia ajatuksia olivat esittäneet jo muut valistusajattelijat kuten Antti Chydenius ennen Smithiä. Näistä tunnetuimpia on Bernard Mandeville. Tällaisten ideoiden laajempi poliittis-sosiaalinen konteksi on sellainen, että liberaalit ajattelijat halusivat osoittaa, että yhteiskunta toimii luhistumatta ilman vanhaa feodaaliajan hierarkkista järjestystäkin.
Ennen valistusaikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan "juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan". Luottamuksemme siihen, että kauppoihin ilmestyy joka päivä ruokaa, ei perustu oletukseen maanviljelijöiden, teurastajien ja leipurien hyväntahtoisuudesta tai epäitsekkyydestä. Uskomme näin tapahtuvan siksi, että he huolehtivat omista eduistaan. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia". Tälle ilmiölle Smith keksi nimen näkymätön käsi.[1]
Näkymättömän käden mekanismi vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin tuote on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa hyödykkeen ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat.
Vastaavanlaisia ajatuksia olivat esittäneet jo muut valistusajattelijat kuten Antti Chydenius ennen Smithiä. Näistä tunnetuimpia on Bernard Mandeville. Tällaisten ideoiden laajempi poliittis-sosiaalinen konteksi on sellainen, että liberaalit ajattelijat halusivat osoittaa, että yhteiskunta toimii luhistumatta ilman vanhaa feodaaliajan hierarkkista järjestystäkin.
Ennen valistusaikaa oman edun tavoittelua pidettiin yhteisen hyvän vastaisena. Adam Smithin mukaan "juuri yksilöiden oman edun tavoittelu mahdollistaa työjakoon perustuvan yhteiskunnan toiminnan". Luottamuksemme siihen, että kauppoihin ilmestyy joka päivä ruokaa, ei perustu oletukseen maanviljelijöiden, teurastajien ja leipurien hyväntahtoisuudesta tai epäitsekkyydestä. Uskomme näin tapahtuvan siksi, että he huolehtivat omista eduistaan. Lisäksi Smith esitti, että ihmisten pyrkimyksellä edistää omaa taloudellista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla on koko yhteiskunnan kannalta positiivisia seurauksia". Tälle ilmiölle Smith keksi nimen näkymätön käsi.[1]
...
Adam Smith, FRSA, (16. kesäkuuta (J: 5. kesäkuuta) 1723 Kirkcaldy, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta – 17. heinäkuuta1790 Edinburgh, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta) oli skotlantilainen taloustieteilijä ja moraalifilosofi. Hän oli yksi skotlantilaisen valistuksen avainhahmoja. Smithiä pidetään nykyaikaisen taloustieteen isänä, vapaakaupan varhaisena kannattajana ja keskeisenä klassisena liberaalina. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1776 julkaistu Kansojen varallisuus.
...
Kommentit
Lähetä kommentti